Niin... Luovuus. Kurja aihe, mitään en muista eilisestä, mutta jos vejetään vaan ni eiköhä se siitä suttaannu.
-Millaiset tekijät edistävät ja toisaalta estävät taitavaa ajattelua?
Älykkyyttä on montaa erilaista sorttia ja ne muodostuvat sitten ajan saatossa - jos ovat muodostuakseen - ympäristön paineesta. Fyysiset tekijät (esim. vammat) voivat vaikuttaa älykkyyteen tai kykyyn ajatella kunnollisesti. Ihmisen elinympäristö myös vaikuttaa älykkyyden kehittymiseen hieman, mikä on huomattu, kun on adoptoitu lapsia huono-osaisesta perheestä hyväosaiseen ja annettu heille sama koulutus kuin muille hyväosaisille lapsille. Päätöksentekoa voi vaikeuttaa liika-analysointi, joka voi johtaa päättämättömyyteen. Hyvä ÄO on tukena taivassa ajattelussa, vaikka ei automaattisesti tarkoita, että sellainen tulee olla.
-Millaiset seikat yhdistävät yllämainittuja taitavan ajattelun lajeja?
Oikeastaan kaikki mainitsemani liittyvät jotenkin omiin lähtökohtiin, ympäristöön tai tapahtumiin elämässä.
-Kuinka paljon ihminen itse voi vaikuttaa taitavaan ajatteluun?
Ihminen pystyy kohtuullisen paljon vaikuttamaan, mm. kanavoimalla motivaatiotaan tai opiskelemalla asioita, jotka edistävät taitavaa ajattelua.
-Mitä uutta opit?
Opin paljon luovuuden eri ulottuvuuksista ja lajeista, sekä sen hyvistä puolista.
-Mitä haluaisit tietää lisää?
Pystyykö luovuutta jotenkin luomaan tyhjästä esimerkiksi roplaamalla aivoja jollain sähköpampulla.
-Lauri
sunnuntai 1. huhtikuuta 2012
torstai 29. maaliskuuta 2012
Taitavaa Ajattelua (ko)
Taitavaan ajatteluun vaikuttaa moni asia. Esimerkiksi älykkyyttä edistää tai estää biologiset tekijät eli geenit.Virikkeellinen ympäristö edistää taitavaa ajattelua. Myös se onko ihminen väsynyt vai virkeä vaikuttaa useasti taitavaan ajatteluun. Tietynlainen persoonallisuus myös vaikuttaa taitavaan ajatteluun, esimerkiksi luovuudessa. Positiivinen elämän asenne edistää taitavaa ajattelua esimerkiksi päätöksentekoon vaikuttaa edistävästi ihmisen posivtiivinen asenne ja elämän katsomus.
Taitavan ajattelun lajeja yhdistää ainakin se että ihminen kykenee taitavaan ajatteluun parhaiten silloin kun on fyysisesti, sosiaalisesti ja psyykkisesti terve. Myös jos ihminen on esimerkiksi älykäs on hän samalla vähän luova ja päätöksentekoon kykenevä ihminen on samalla älykäs jne.
Ihminen itse voi vaikuttaa taitavaan ajatteluunsa pitämällä itsensä vrkeänä ja terveenä, sekä kehittää itselleen mukava ja virikkeellinen ympäristö.
Taitavan ajattelun alueita lukiessani opin esimerkiksi sen että älykkyyteen vaikuttaa geenit. Ymmärsin myös kuinka taitavaan ajatteluun vaikuttaa monien osa-alueiden asiat niinkuin edellä jo mainitsin.
En tiedä tahtoisinko tietää mitään lisää, ehkä en tällä hetkellä kun koeviikko painaa päälle ;D
-Päivi
Taitava ajattelu
Taitavaa ajattelua edistävät hyvä ja kannustava ympäristö, jossa kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja saa tehdä yhteistyötä muiden ihmisten kanssa ja jakaa ajatuksia. Taitavaa ajattelua taas estää kilpailuun painottunut vakava ympäristö ja , jossa kohtelu on epäoikeudenmukaista tai tylyä. Taitavaa ajattelua estämässä tai tukemassa voi olla myös ihmisen oma ajattelutapa ja mieliala. Positiivinen mieliala edistää taitavaa ajattelua kun taas negatiivinen estää sitä. Myös koulutus vaikuttaa taitavaan ajatteluun. Kaikki ihmisen itselleen asettamat haasteet ja tavoitteet ovat osallaan tukemassa taitavaa ajattelua. Myös harrastukset ja virikkeellinen vapaa-aika lisäävät taitaavaa ajattelua, kun oppii koko ajan lisää muista ja itsestään.
Kaikkia taitavan ajattelu lajeja eli luovuutta, ongelmanratkaisua, päätöksentekoa ja älykkyyttä yhdistää motivaatio. Pitää siis olla halua ratkaista ongelmia, tehdä päätöksiä ja ajatella älykkäästi tai luovasti. Ilman motivaatiota kyseiseen asiaan, ei voi syntyä taitavaa ajatteluakaan. Esim. Jos et halua ratkaista tarjoatko vieraillesi suklaan vai vaniljan makuista jäätelöä, tarjoat todennäköisesti niitä molempia tai jätät kokonaan tarjoamatta.
Ihminen voi vaikuttaa taitavaan ajatteluunsa siinä määrin mitä ajattelee itse päänsä sisällä. Ihmisellä tulee olla motivaatiota ja positiivinen mieliala. Aina näihin mielialoihinkaan ei voi kauheasti itse vaikuttaa jos kohtelu esim. koulussa tapahtuu jotain joka pitää negatiivista mielialaa yllä. Ihminen voi vaikuttaa taitavaan ajatteluunsa myös kouluttautumalla ja juurikin viettämällä virikkeelistä vapaa-aikaa, mutta aina sillekkään ei ole aikaa. Ihminen ei voi vaikuttaa kovinkaan paljon taitavaan ajatteluunsa, jos pitää tehdä esim. ryhmätyötä ja kaikki ovat eri mieltä asioista ja kaikki suurinpiirtein vihaavat toisiaan. Tuossa tilanteessa tarvittaisiin jo todella taitavaa ajattelijaa ja en usko että kukaan meistä olisi tuossa tilanteessa kovinkaan taitava esim. ongelmanratkaisussa. Ympäristö on myös yksi seikka johon ihminen ei paljoakaan voi vaikuttaa. Jos esim. esimies käyttäytyy epäoikeudenmukaisesti, ei varmastikaan työt edisty, kun luovuus junnaa paikoillaan eikä mistään tule mitään. Taitava ajattelu kärsii myös, jos työhuone on vaikkapa kovin ahdas tai ympärillä on melua. Eli ympäristöönkään ihminen ei voi itse kovin suuresti vaikuttaa. Ihminen voi kaikenkaikkiaan vaikuttaa taitavaan ajatteluunsa vain itsensä avulla. Hän ei voi muuttaa ympäristöään.
Opin aika paljon, ainakin sen että jokainen on jollain tavalla luova ja älykäs, ja että nämä ominaisuudet eivät suinkaan ole synnynnäisiä eli siihen voi myös itse vaikuttaa. Opin myös joitain teorioita, joita en ennen oikein ollut itse ajatellutkaan. esim. se että jos parkkipaikalla on 50 parkkiruutua niin sinne mahtuu todellisuudessa vaan n. 48 autoa, koska joku voi parkkeerata vinoon tai ruutujen päälle : D Tämä teoria nyt jäi päällimmäisenä mieleen.
Haluaisin tietää vielä syvällisemmin kaikista taitavan ajattelun lajeista ja jotain tutkimuksia, joilla taitavaa ajattelua voidaan tutkia.
-Sanna
Kaikkia taitavan ajattelu lajeja eli luovuutta, ongelmanratkaisua, päätöksentekoa ja älykkyyttä yhdistää motivaatio. Pitää siis olla halua ratkaista ongelmia, tehdä päätöksiä ja ajatella älykkäästi tai luovasti. Ilman motivaatiota kyseiseen asiaan, ei voi syntyä taitavaa ajatteluakaan. Esim. Jos et halua ratkaista tarjoatko vieraillesi suklaan vai vaniljan makuista jäätelöä, tarjoat todennäköisesti niitä molempia tai jätät kokonaan tarjoamatta.
Ihminen voi vaikuttaa taitavaan ajatteluunsa siinä määrin mitä ajattelee itse päänsä sisällä. Ihmisellä tulee olla motivaatiota ja positiivinen mieliala. Aina näihin mielialoihinkaan ei voi kauheasti itse vaikuttaa jos kohtelu esim. koulussa tapahtuu jotain joka pitää negatiivista mielialaa yllä. Ihminen voi vaikuttaa taitavaan ajatteluunsa myös kouluttautumalla ja juurikin viettämällä virikkeelistä vapaa-aikaa, mutta aina sillekkään ei ole aikaa. Ihminen ei voi vaikuttaa kovinkaan paljon taitavaan ajatteluunsa, jos pitää tehdä esim. ryhmätyötä ja kaikki ovat eri mieltä asioista ja kaikki suurinpiirtein vihaavat toisiaan. Tuossa tilanteessa tarvittaisiin jo todella taitavaa ajattelijaa ja en usko että kukaan meistä olisi tuossa tilanteessa kovinkaan taitava esim. ongelmanratkaisussa. Ympäristö on myös yksi seikka johon ihminen ei paljoakaan voi vaikuttaa. Jos esim. esimies käyttäytyy epäoikeudenmukaisesti, ei varmastikaan työt edisty, kun luovuus junnaa paikoillaan eikä mistään tule mitään. Taitava ajattelu kärsii myös, jos työhuone on vaikkapa kovin ahdas tai ympärillä on melua. Eli ympäristöönkään ihminen ei voi itse kovin suuresti vaikuttaa. Ihminen voi kaikenkaikkiaan vaikuttaa taitavaan ajatteluunsa vain itsensä avulla. Hän ei voi muuttaa ympäristöään.
Opin aika paljon, ainakin sen että jokainen on jollain tavalla luova ja älykäs, ja että nämä ominaisuudet eivät suinkaan ole synnynnäisiä eli siihen voi myös itse vaikuttaa. Opin myös joitain teorioita, joita en ennen oikein ollut itse ajatellutkaan. esim. se että jos parkkipaikalla on 50 parkkiruutua niin sinne mahtuu todellisuudessa vaan n. 48 autoa, koska joku voi parkkeerata vinoon tai ruutujen päälle : D Tämä teoria nyt jäi päällimmäisenä mieleen.
Haluaisin tietää vielä syvällisemmin kaikista taitavan ajattelun lajeista ja jotain tutkimuksia, joilla taitavaa ajattelua voidaan tutkia.
-Sanna
MiM
Positiiviset tunteet edistävät ajattelua, kun taas neatiiviset heikentävät. Ihmisen motiivi on myös tärkeä tekijä, eli kiinnostaako häntä ajatella. Huonosti motivoitunut ihminen haahuilee helposti muissa maailmoissa. Ajatteluun vaikuttaa siis ihmisen vireystila.
Ajatteluun vaikuttaa myös tulevan miettiminen etukäteen, eli tavallaan valmistautuminen, alustava ajattelu. On tärkeää myös välillä lopettaa ajattelu että asiat kypsyvät mielessä, eli viekää ajatukset muualle. Aiempi pohjalla oleva tieto helpottaa ajattelua ja auttaa yhdistämään uudet asiat vanhoihin.
Jokaisessa taitavan ajattelun lajissa on tavallan vähän myös muita lajeja. Älykkyydessä tarvitaan myös luovuutta, ongelmanratkaisussa tarvitaan myös pätöksentekoa. Kaikissa osa alueissa kehittyy kokemuksen ja iän myötä.
Jokainen voi vaikuttaa ajatteluunsa asenteilla tai motivoimalla itseään. Jos ajattelee vaan et V*ttu mitä paskaa jo valmiiksi niin tuskin siitä mitään tulee. Mutta ottamalla positiivisen asenteen jo etukäteen ja motivoimalla itseä etsimällä myönteisiä asioita ajattelukin sujuu paremmin.
Opin paljon uutta jokaisesta osa alueesta, blogit laittoivat vähän ajattelemaan mitä ne oikeestaan edes ovat. Tuttuja käsitteitä mutta paljon laajemmat sisällöt kun on ajatellutkaan.
Haluaisin tietää lisää näiden ajattelun osa-alueiden yteydestä koulutyöhön.
MiQ
Ajatteluun vaikuttaa myös tulevan miettiminen etukäteen, eli tavallaan valmistautuminen, alustava ajattelu. On tärkeää myös välillä lopettaa ajattelu että asiat kypsyvät mielessä, eli viekää ajatukset muualle. Aiempi pohjalla oleva tieto helpottaa ajattelua ja auttaa yhdistämään uudet asiat vanhoihin.
Jokaisessa taitavan ajattelun lajissa on tavallan vähän myös muita lajeja. Älykkyydessä tarvitaan myös luovuutta, ongelmanratkaisussa tarvitaan myös pätöksentekoa. Kaikissa osa alueissa kehittyy kokemuksen ja iän myötä.
Jokainen voi vaikuttaa ajatteluunsa asenteilla tai motivoimalla itseään. Jos ajattelee vaan et V*ttu mitä paskaa jo valmiiksi niin tuskin siitä mitään tulee. Mutta ottamalla positiivisen asenteen jo etukäteen ja motivoimalla itseä etsimällä myönteisiä asioita ajattelukin sujuu paremmin.
Opin paljon uutta jokaisesta osa alueesta, blogit laittoivat vähän ajattelemaan mitä ne oikeestaan edes ovat. Tuttuja käsitteitä mutta paljon laajemmat sisällöt kun on ajatellutkaan.
Haluaisin tietää lisää näiden ajattelun osa-alueiden yteydestä koulutyöhön.
MiQ
Mietiskelyä
Millaiset tekijät edistävät ja toisaalta estävät taitavaa ajattelua?
- Mun mielestä ympäristö vaikuttaa taitavaan ajatteluun. Ympäristö opettaa paljon, ja ilman sitä ei oikein vois olla luova. Motivaatio on myös tärkeää, sillä sen ansiosta ihmistä kiinnostaa ottaa asioista selvää. Jotku asiat on myös pitkälti perinnöllisiä, esim. älykkyys, mutta sitä voi tietysti myös harjottaa. Taitavaa ajattelua estää ainaki motivaation puuttumine. Totta on myös, että kenestä tahansa ei voi tulla täydellisesti taitavaa ajattelua, sillä se vaatii myös luonnonlahjakkuutta.
Millaiset seikat yhdistävät yllämainittuja taitavan ajattelun lajeja?
- Motivaatio, ympäristö ja geenit yhdistää aika pitkälti yllämainittuja asioita.
Kuinka paljon ihminen itse voi vaikuttaa taitavaan ajatteluun?
- Ihminen voi vaikuttaa mun mielestä melko paljon taitavaan ajatteluunsa. Esimerkiksi älykkyyteen pystyy vaikuttamaan paljon ottamalla asioista selvää ja yksinkertaisesti vaan opettelemalla asioita.
Mitä uutta opit?
- Opin aika paljon erityisesti luovuudesta. En ollut koskaan oikeastaan edes ajatellut mitä luovuus on, ja se onkin yllättävän laaja asia.
Mitä haluaisit tietää lisää?
- Mua kiinnostais tietää älykkyyteen liittyvistä asioista enemmän, etenkin että miten älykäs ihminen määritellään ja onko tulevaisuuden ihmiset paljoki älykkäämpiä ku me?
- Elina
PS. Tässä vielä luovuuteen liittyvä uutinen: http://www.iltalehti.fi/ruoka/2011122915013826_ru.shtml
- Mun mielestä ympäristö vaikuttaa taitavaan ajatteluun. Ympäristö opettaa paljon, ja ilman sitä ei oikein vois olla luova. Motivaatio on myös tärkeää, sillä sen ansiosta ihmistä kiinnostaa ottaa asioista selvää. Jotku asiat on myös pitkälti perinnöllisiä, esim. älykkyys, mutta sitä voi tietysti myös harjottaa. Taitavaa ajattelua estää ainaki motivaation puuttumine. Totta on myös, että kenestä tahansa ei voi tulla täydellisesti taitavaa ajattelua, sillä se vaatii myös luonnonlahjakkuutta.
Millaiset seikat yhdistävät yllämainittuja taitavan ajattelun lajeja?
- Motivaatio, ympäristö ja geenit yhdistää aika pitkälti yllämainittuja asioita.
Kuinka paljon ihminen itse voi vaikuttaa taitavaan ajatteluun?
- Ihminen voi vaikuttaa mun mielestä melko paljon taitavaan ajatteluunsa. Esimerkiksi älykkyyteen pystyy vaikuttamaan paljon ottamalla asioista selvää ja yksinkertaisesti vaan opettelemalla asioita.
Mitä uutta opit?
- Opin aika paljon erityisesti luovuudesta. En ollut koskaan oikeastaan edes ajatellut mitä luovuus on, ja se onkin yllättävän laaja asia.
Mitä haluaisit tietää lisää?
- Mua kiinnostais tietää älykkyyteen liittyvistä asioista enemmän, etenkin että miten älykäs ihminen määritellään ja onko tulevaisuuden ihmiset paljoki älykkäämpiä ku me?
- Elina
PS. Tässä vielä luovuuteen liittyvä uutinen: http://www.iltalehti.fi/ruoka/2011122915013826_ru.shtml
Luova persoonallisuus
Mä en oo kirjoittanu vielä yhtä juttua teille tästä aiheesta nii aattelin sen ny täs kirjoittaa vielä ;D
On olemassa persoonallisuuden piirteitä jotka haittaa luovuuden toteuttamista. Kyvyttömyys sietää epävarmuutta ja kesken eräisyyttä aiheuttaa sen, että suoritusista tulee usein rutiinisuorituksia. Liiallinen sanomisen halu voi myös estää luovuutta, koska jos lopputulos on etukäteen määritelty ja suunniteltu, ei siihen jää luovuudelle enää tilaa. Estynyt ihminen jonka maailman kuva on kovin ankara, suhtautuu epäluuloisesti eikoisiin luoviin ajatuksiin ja sen vuoksi hylkää ne.
On olemassa persoonallisuuden piirteitä jotka haittaa luovuuden toteuttamista. Kyvyttömyys sietää epävarmuutta ja kesken eräisyyttä aiheuttaa sen, että suoritusista tulee usein rutiinisuorituksia. Liiallinen sanomisen halu voi myös estää luovuutta, koska jos lopputulos on etukäteen määritelty ja suunniteltu, ei siihen jää luovuudelle enää tilaa. Estynyt ihminen jonka maailman kuva on kovin ankara, suhtautuu epäluuloisesti eikoisiin luoviin ajatuksiin ja sen vuoksi hylkää ne.
Luovuutta lisää vastaavasti suvaitsevainen maailmankuva, huumorintaju ja rentoutuminen ;D
-Päivi
keskiviikko 28. maaliskuuta 2012
Millainen on luova ihminen?
Kuten jo aikaisemmin kertomani sanahirviö miekkosen, Csikszentmihalyin mukaan, monia luovia ihmisiä yhdistää monimutkaisuus ja ristiriitaisuus. Sillä tarkoitetaan sitä, että luovat ihmiset olis tavallaan samaa aikaa montaa asiaa. Yhtäaikaa vetäytyviä, lapsekkaita että aikuismaisia, ahkeria että laiskoja jne. Ristiriitaisuus persoonassa lienee hyödyllistä. Luova työskentely suorastaan huutaa sekä lapsenomaista heittäytymistä että aikuismaista kurinalaisuutta!
Toinen luovien ihmisten yhdistävä tekijä on sisäinen motivaatio. Csikszentmihalyin tutkimilla ihmisillä ulkoiset motivaatiot, esimerkiksi raha, kuuluisuus jne. toki oli jossain määrin luovuuden motivaatioina. Mutta kuitenkin ulkoiset motivaatiot jää taka-alalle verrattaessa siihen, kun sisäinen motiivi, luomisen tarve, nousee yhä tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi.
-Päikkyli
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)