Niin... Luovuus. Kurja aihe, mitään en muista eilisestä, mutta jos vejetään vaan ni eiköhä se siitä suttaannu.
-Millaiset tekijät edistävät ja toisaalta estävät taitavaa ajattelua?
Älykkyyttä on montaa erilaista sorttia ja ne muodostuvat sitten ajan saatossa - jos ovat muodostuakseen - ympäristön paineesta. Fyysiset tekijät (esim. vammat) voivat vaikuttaa älykkyyteen tai kykyyn ajatella kunnollisesti. Ihmisen elinympäristö myös vaikuttaa älykkyyden kehittymiseen hieman, mikä on huomattu, kun on adoptoitu lapsia huono-osaisesta perheestä hyväosaiseen ja annettu heille sama koulutus kuin muille hyväosaisille lapsille. Päätöksentekoa voi vaikeuttaa liika-analysointi, joka voi johtaa päättämättömyyteen. Hyvä ÄO on tukena taivassa ajattelussa, vaikka ei automaattisesti tarkoita, että sellainen tulee olla.
-Millaiset seikat yhdistävät yllämainittuja taitavan ajattelun lajeja?
Oikeastaan kaikki mainitsemani liittyvät jotenkin omiin lähtökohtiin, ympäristöön tai tapahtumiin elämässä.
-Kuinka paljon ihminen itse voi vaikuttaa taitavaan ajatteluun?
Ihminen pystyy kohtuullisen paljon vaikuttamaan, mm. kanavoimalla motivaatiotaan tai opiskelemalla asioita, jotka edistävät taitavaa ajattelua.
-Mitä uutta opit?
Opin paljon luovuuden eri ulottuvuuksista ja lajeista, sekä sen hyvistä puolista.
-Mitä haluaisit tietää lisää?
Pystyykö luovuutta jotenkin luomaan tyhjästä esimerkiksi roplaamalla aivoja jollain sähköpampulla.
-Lauri
sunnuntai 1. huhtikuuta 2012
torstai 29. maaliskuuta 2012
Taitavaa Ajattelua (ko)
Taitavaan ajatteluun vaikuttaa moni asia. Esimerkiksi älykkyyttä edistää tai estää biologiset tekijät eli geenit.Virikkeellinen ympäristö edistää taitavaa ajattelua. Myös se onko ihminen väsynyt vai virkeä vaikuttaa useasti taitavaan ajatteluun. Tietynlainen persoonallisuus myös vaikuttaa taitavaan ajatteluun, esimerkiksi luovuudessa. Positiivinen elämän asenne edistää taitavaa ajattelua esimerkiksi päätöksentekoon vaikuttaa edistävästi ihmisen posivtiivinen asenne ja elämän katsomus.
Taitavan ajattelun lajeja yhdistää ainakin se että ihminen kykenee taitavaan ajatteluun parhaiten silloin kun on fyysisesti, sosiaalisesti ja psyykkisesti terve. Myös jos ihminen on esimerkiksi älykäs on hän samalla vähän luova ja päätöksentekoon kykenevä ihminen on samalla älykäs jne.
Ihminen itse voi vaikuttaa taitavaan ajatteluunsa pitämällä itsensä vrkeänä ja terveenä, sekä kehittää itselleen mukava ja virikkeellinen ympäristö.
Taitavan ajattelun alueita lukiessani opin esimerkiksi sen että älykkyyteen vaikuttaa geenit. Ymmärsin myös kuinka taitavaan ajatteluun vaikuttaa monien osa-alueiden asiat niinkuin edellä jo mainitsin.
En tiedä tahtoisinko tietää mitään lisää, ehkä en tällä hetkellä kun koeviikko painaa päälle ;D
-Päivi
Taitava ajattelu
Taitavaa ajattelua edistävät hyvä ja kannustava ympäristö, jossa kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja saa tehdä yhteistyötä muiden ihmisten kanssa ja jakaa ajatuksia. Taitavaa ajattelua taas estää kilpailuun painottunut vakava ympäristö ja , jossa kohtelu on epäoikeudenmukaista tai tylyä. Taitavaa ajattelua estämässä tai tukemassa voi olla myös ihmisen oma ajattelutapa ja mieliala. Positiivinen mieliala edistää taitavaa ajattelua kun taas negatiivinen estää sitä. Myös koulutus vaikuttaa taitavaan ajatteluun. Kaikki ihmisen itselleen asettamat haasteet ja tavoitteet ovat osallaan tukemassa taitavaa ajattelua. Myös harrastukset ja virikkeellinen vapaa-aika lisäävät taitaavaa ajattelua, kun oppii koko ajan lisää muista ja itsestään.
Kaikkia taitavan ajattelu lajeja eli luovuutta, ongelmanratkaisua, päätöksentekoa ja älykkyyttä yhdistää motivaatio. Pitää siis olla halua ratkaista ongelmia, tehdä päätöksiä ja ajatella älykkäästi tai luovasti. Ilman motivaatiota kyseiseen asiaan, ei voi syntyä taitavaa ajatteluakaan. Esim. Jos et halua ratkaista tarjoatko vieraillesi suklaan vai vaniljan makuista jäätelöä, tarjoat todennäköisesti niitä molempia tai jätät kokonaan tarjoamatta.
Ihminen voi vaikuttaa taitavaan ajatteluunsa siinä määrin mitä ajattelee itse päänsä sisällä. Ihmisellä tulee olla motivaatiota ja positiivinen mieliala. Aina näihin mielialoihinkaan ei voi kauheasti itse vaikuttaa jos kohtelu esim. koulussa tapahtuu jotain joka pitää negatiivista mielialaa yllä. Ihminen voi vaikuttaa taitavaan ajatteluunsa myös kouluttautumalla ja juurikin viettämällä virikkeelistä vapaa-aikaa, mutta aina sillekkään ei ole aikaa. Ihminen ei voi vaikuttaa kovinkaan paljon taitavaan ajatteluunsa, jos pitää tehdä esim. ryhmätyötä ja kaikki ovat eri mieltä asioista ja kaikki suurinpiirtein vihaavat toisiaan. Tuossa tilanteessa tarvittaisiin jo todella taitavaa ajattelijaa ja en usko että kukaan meistä olisi tuossa tilanteessa kovinkaan taitava esim. ongelmanratkaisussa. Ympäristö on myös yksi seikka johon ihminen ei paljoakaan voi vaikuttaa. Jos esim. esimies käyttäytyy epäoikeudenmukaisesti, ei varmastikaan työt edisty, kun luovuus junnaa paikoillaan eikä mistään tule mitään. Taitava ajattelu kärsii myös, jos työhuone on vaikkapa kovin ahdas tai ympärillä on melua. Eli ympäristöönkään ihminen ei voi itse kovin suuresti vaikuttaa. Ihminen voi kaikenkaikkiaan vaikuttaa taitavaan ajatteluunsa vain itsensä avulla. Hän ei voi muuttaa ympäristöään.
Opin aika paljon, ainakin sen että jokainen on jollain tavalla luova ja älykäs, ja että nämä ominaisuudet eivät suinkaan ole synnynnäisiä eli siihen voi myös itse vaikuttaa. Opin myös joitain teorioita, joita en ennen oikein ollut itse ajatellutkaan. esim. se että jos parkkipaikalla on 50 parkkiruutua niin sinne mahtuu todellisuudessa vaan n. 48 autoa, koska joku voi parkkeerata vinoon tai ruutujen päälle : D Tämä teoria nyt jäi päällimmäisenä mieleen.
Haluaisin tietää vielä syvällisemmin kaikista taitavan ajattelun lajeista ja jotain tutkimuksia, joilla taitavaa ajattelua voidaan tutkia.
-Sanna
Kaikkia taitavan ajattelu lajeja eli luovuutta, ongelmanratkaisua, päätöksentekoa ja älykkyyttä yhdistää motivaatio. Pitää siis olla halua ratkaista ongelmia, tehdä päätöksiä ja ajatella älykkäästi tai luovasti. Ilman motivaatiota kyseiseen asiaan, ei voi syntyä taitavaa ajatteluakaan. Esim. Jos et halua ratkaista tarjoatko vieraillesi suklaan vai vaniljan makuista jäätelöä, tarjoat todennäköisesti niitä molempia tai jätät kokonaan tarjoamatta.
Ihminen voi vaikuttaa taitavaan ajatteluunsa siinä määrin mitä ajattelee itse päänsä sisällä. Ihmisellä tulee olla motivaatiota ja positiivinen mieliala. Aina näihin mielialoihinkaan ei voi kauheasti itse vaikuttaa jos kohtelu esim. koulussa tapahtuu jotain joka pitää negatiivista mielialaa yllä. Ihminen voi vaikuttaa taitavaan ajatteluunsa myös kouluttautumalla ja juurikin viettämällä virikkeelistä vapaa-aikaa, mutta aina sillekkään ei ole aikaa. Ihminen ei voi vaikuttaa kovinkaan paljon taitavaan ajatteluunsa, jos pitää tehdä esim. ryhmätyötä ja kaikki ovat eri mieltä asioista ja kaikki suurinpiirtein vihaavat toisiaan. Tuossa tilanteessa tarvittaisiin jo todella taitavaa ajattelijaa ja en usko että kukaan meistä olisi tuossa tilanteessa kovinkaan taitava esim. ongelmanratkaisussa. Ympäristö on myös yksi seikka johon ihminen ei paljoakaan voi vaikuttaa. Jos esim. esimies käyttäytyy epäoikeudenmukaisesti, ei varmastikaan työt edisty, kun luovuus junnaa paikoillaan eikä mistään tule mitään. Taitava ajattelu kärsii myös, jos työhuone on vaikkapa kovin ahdas tai ympärillä on melua. Eli ympäristöönkään ihminen ei voi itse kovin suuresti vaikuttaa. Ihminen voi kaikenkaikkiaan vaikuttaa taitavaan ajatteluunsa vain itsensä avulla. Hän ei voi muuttaa ympäristöään.
Opin aika paljon, ainakin sen että jokainen on jollain tavalla luova ja älykäs, ja että nämä ominaisuudet eivät suinkaan ole synnynnäisiä eli siihen voi myös itse vaikuttaa. Opin myös joitain teorioita, joita en ennen oikein ollut itse ajatellutkaan. esim. se että jos parkkipaikalla on 50 parkkiruutua niin sinne mahtuu todellisuudessa vaan n. 48 autoa, koska joku voi parkkeerata vinoon tai ruutujen päälle : D Tämä teoria nyt jäi päällimmäisenä mieleen.
Haluaisin tietää vielä syvällisemmin kaikista taitavan ajattelun lajeista ja jotain tutkimuksia, joilla taitavaa ajattelua voidaan tutkia.
-Sanna
MiM
Positiiviset tunteet edistävät ajattelua, kun taas neatiiviset heikentävät. Ihmisen motiivi on myös tärkeä tekijä, eli kiinnostaako häntä ajatella. Huonosti motivoitunut ihminen haahuilee helposti muissa maailmoissa. Ajatteluun vaikuttaa siis ihmisen vireystila.
Ajatteluun vaikuttaa myös tulevan miettiminen etukäteen, eli tavallaan valmistautuminen, alustava ajattelu. On tärkeää myös välillä lopettaa ajattelu että asiat kypsyvät mielessä, eli viekää ajatukset muualle. Aiempi pohjalla oleva tieto helpottaa ajattelua ja auttaa yhdistämään uudet asiat vanhoihin.
Jokaisessa taitavan ajattelun lajissa on tavallan vähän myös muita lajeja. Älykkyydessä tarvitaan myös luovuutta, ongelmanratkaisussa tarvitaan myös pätöksentekoa. Kaikissa osa alueissa kehittyy kokemuksen ja iän myötä.
Jokainen voi vaikuttaa ajatteluunsa asenteilla tai motivoimalla itseään. Jos ajattelee vaan et V*ttu mitä paskaa jo valmiiksi niin tuskin siitä mitään tulee. Mutta ottamalla positiivisen asenteen jo etukäteen ja motivoimalla itseä etsimällä myönteisiä asioita ajattelukin sujuu paremmin.
Opin paljon uutta jokaisesta osa alueesta, blogit laittoivat vähän ajattelemaan mitä ne oikeestaan edes ovat. Tuttuja käsitteitä mutta paljon laajemmat sisällöt kun on ajatellutkaan.
Haluaisin tietää lisää näiden ajattelun osa-alueiden yteydestä koulutyöhön.
MiQ
Ajatteluun vaikuttaa myös tulevan miettiminen etukäteen, eli tavallaan valmistautuminen, alustava ajattelu. On tärkeää myös välillä lopettaa ajattelu että asiat kypsyvät mielessä, eli viekää ajatukset muualle. Aiempi pohjalla oleva tieto helpottaa ajattelua ja auttaa yhdistämään uudet asiat vanhoihin.
Jokaisessa taitavan ajattelun lajissa on tavallan vähän myös muita lajeja. Älykkyydessä tarvitaan myös luovuutta, ongelmanratkaisussa tarvitaan myös pätöksentekoa. Kaikissa osa alueissa kehittyy kokemuksen ja iän myötä.
Jokainen voi vaikuttaa ajatteluunsa asenteilla tai motivoimalla itseään. Jos ajattelee vaan et V*ttu mitä paskaa jo valmiiksi niin tuskin siitä mitään tulee. Mutta ottamalla positiivisen asenteen jo etukäteen ja motivoimalla itseä etsimällä myönteisiä asioita ajattelukin sujuu paremmin.
Opin paljon uutta jokaisesta osa alueesta, blogit laittoivat vähän ajattelemaan mitä ne oikeestaan edes ovat. Tuttuja käsitteitä mutta paljon laajemmat sisällöt kun on ajatellutkaan.
Haluaisin tietää lisää näiden ajattelun osa-alueiden yteydestä koulutyöhön.
MiQ
Mietiskelyä
Millaiset tekijät edistävät ja toisaalta estävät taitavaa ajattelua?
- Mun mielestä ympäristö vaikuttaa taitavaan ajatteluun. Ympäristö opettaa paljon, ja ilman sitä ei oikein vois olla luova. Motivaatio on myös tärkeää, sillä sen ansiosta ihmistä kiinnostaa ottaa asioista selvää. Jotku asiat on myös pitkälti perinnöllisiä, esim. älykkyys, mutta sitä voi tietysti myös harjottaa. Taitavaa ajattelua estää ainaki motivaation puuttumine. Totta on myös, että kenestä tahansa ei voi tulla täydellisesti taitavaa ajattelua, sillä se vaatii myös luonnonlahjakkuutta.
Millaiset seikat yhdistävät yllämainittuja taitavan ajattelun lajeja?
- Motivaatio, ympäristö ja geenit yhdistää aika pitkälti yllämainittuja asioita.
Kuinka paljon ihminen itse voi vaikuttaa taitavaan ajatteluun?
- Ihminen voi vaikuttaa mun mielestä melko paljon taitavaan ajatteluunsa. Esimerkiksi älykkyyteen pystyy vaikuttamaan paljon ottamalla asioista selvää ja yksinkertaisesti vaan opettelemalla asioita.
Mitä uutta opit?
- Opin aika paljon erityisesti luovuudesta. En ollut koskaan oikeastaan edes ajatellut mitä luovuus on, ja se onkin yllättävän laaja asia.
Mitä haluaisit tietää lisää?
- Mua kiinnostais tietää älykkyyteen liittyvistä asioista enemmän, etenkin että miten älykäs ihminen määritellään ja onko tulevaisuuden ihmiset paljoki älykkäämpiä ku me?
- Elina
PS. Tässä vielä luovuuteen liittyvä uutinen: http://www.iltalehti.fi/ruoka/2011122915013826_ru.shtml
- Mun mielestä ympäristö vaikuttaa taitavaan ajatteluun. Ympäristö opettaa paljon, ja ilman sitä ei oikein vois olla luova. Motivaatio on myös tärkeää, sillä sen ansiosta ihmistä kiinnostaa ottaa asioista selvää. Jotku asiat on myös pitkälti perinnöllisiä, esim. älykkyys, mutta sitä voi tietysti myös harjottaa. Taitavaa ajattelua estää ainaki motivaation puuttumine. Totta on myös, että kenestä tahansa ei voi tulla täydellisesti taitavaa ajattelua, sillä se vaatii myös luonnonlahjakkuutta.
Millaiset seikat yhdistävät yllämainittuja taitavan ajattelun lajeja?
- Motivaatio, ympäristö ja geenit yhdistää aika pitkälti yllämainittuja asioita.
Kuinka paljon ihminen itse voi vaikuttaa taitavaan ajatteluun?
- Ihminen voi vaikuttaa mun mielestä melko paljon taitavaan ajatteluunsa. Esimerkiksi älykkyyteen pystyy vaikuttamaan paljon ottamalla asioista selvää ja yksinkertaisesti vaan opettelemalla asioita.
Mitä uutta opit?
- Opin aika paljon erityisesti luovuudesta. En ollut koskaan oikeastaan edes ajatellut mitä luovuus on, ja se onkin yllättävän laaja asia.
Mitä haluaisit tietää lisää?
- Mua kiinnostais tietää älykkyyteen liittyvistä asioista enemmän, etenkin että miten älykäs ihminen määritellään ja onko tulevaisuuden ihmiset paljoki älykkäämpiä ku me?
- Elina
PS. Tässä vielä luovuuteen liittyvä uutinen: http://www.iltalehti.fi/ruoka/2011122915013826_ru.shtml
Luova persoonallisuus
Mä en oo kirjoittanu vielä yhtä juttua teille tästä aiheesta nii aattelin sen ny täs kirjoittaa vielä ;D
On olemassa persoonallisuuden piirteitä jotka haittaa luovuuden toteuttamista. Kyvyttömyys sietää epävarmuutta ja kesken eräisyyttä aiheuttaa sen, että suoritusista tulee usein rutiinisuorituksia. Liiallinen sanomisen halu voi myös estää luovuutta, koska jos lopputulos on etukäteen määritelty ja suunniteltu, ei siihen jää luovuudelle enää tilaa. Estynyt ihminen jonka maailman kuva on kovin ankara, suhtautuu epäluuloisesti eikoisiin luoviin ajatuksiin ja sen vuoksi hylkää ne.
On olemassa persoonallisuuden piirteitä jotka haittaa luovuuden toteuttamista. Kyvyttömyys sietää epävarmuutta ja kesken eräisyyttä aiheuttaa sen, että suoritusista tulee usein rutiinisuorituksia. Liiallinen sanomisen halu voi myös estää luovuutta, koska jos lopputulos on etukäteen määritelty ja suunniteltu, ei siihen jää luovuudelle enää tilaa. Estynyt ihminen jonka maailman kuva on kovin ankara, suhtautuu epäluuloisesti eikoisiin luoviin ajatuksiin ja sen vuoksi hylkää ne.
Luovuutta lisää vastaavasti suvaitsevainen maailmankuva, huumorintaju ja rentoutuminen ;D
-Päivi
keskiviikko 28. maaliskuuta 2012
Millainen on luova ihminen?
Kuten jo aikaisemmin kertomani sanahirviö miekkosen, Csikszentmihalyin mukaan, monia luovia ihmisiä yhdistää monimutkaisuus ja ristiriitaisuus. Sillä tarkoitetaan sitä, että luovat ihmiset olis tavallaan samaa aikaa montaa asiaa. Yhtäaikaa vetäytyviä, lapsekkaita että aikuismaisia, ahkeria että laiskoja jne. Ristiriitaisuus persoonassa lienee hyödyllistä. Luova työskentely suorastaan huutaa sekä lapsenomaista heittäytymistä että aikuismaista kurinalaisuutta!
Toinen luovien ihmisten yhdistävä tekijä on sisäinen motivaatio. Csikszentmihalyin tutkimilla ihmisillä ulkoiset motivaatiot, esimerkiksi raha, kuuluisuus jne. toki oli jossain määrin luovuuden motivaatioina. Mutta kuitenkin ulkoiset motivaatiot jää taka-alalle verrattaessa siihen, kun sisäinen motiivi, luomisen tarve, nousee yhä tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi.
-Päikkyli
luova rosessi
Luova prosessi alkaa mielekkään ongelman löutämisestä, määrittelystä ja rajaamisesta. Luovalla tiedemiehellä on kyky tajuta, mitkä asiat ovat kypsyneet ratkaistaviksi. Luova taiteilija taas etsii teokselleen merkittävän aiheen, ja käynnistää taiteilijan luovan prosessin. Mielekkään aiheen löytäminen vaatii usein oman alan erityiskysymysten syvällistä tuntemista.
Toinen vaihe on asiaan perehtyminen. Vanha sanonta sanoo että luovuudesta on 90% hikoilua ja loput innoitusta. Luovuus ei siis synny tyhjästä. Se on usein vanha ajatus jota on muokattu omaperäisellä tavalla.
Kolmas vaihe on kypsyttely. Taukojen pitäminen heikentää mielessä olevia lukkoja. Niiden aikana ihmiset saavat ideoita aivan uusista suunnista ja työhön palatessaan osaavat tarkastella asiaa ikäänkuin etäämmältä. Joidenkin tutkijoiden mukaan ihmisen alitajunta työskentelee taukojen aikana: idea kypsyy ilman tietoista ponnistelua. Kypsyttelyvaihe päättyy tällöin oivallukseen, mutta ideaa on kuitenkin aina viimeisteltävä.
Osa oivalluksista on erehdyksiä, joten usein ideat täyyy testata. Liian aikainen itsekriittisyys voi kuitenkin tukahduttaa luovuuden. Ideointivaiheessa lapsenomainen uteliaisuus tuottaa omaperäisiä oivalluksia, jotka myöhemmin käsittelyvaiheessa hiotaan aikuismaisella taidolla ja itsekritiikillä.
Malli luovan prosessin vaiheista on yksinkertaistus . Todellisuudessa vaiheet ovat usein päällekkäisiä ja sama vaihe voi toistua useita kertoja. Oivalluksia voidaan tarvita useita, ja myös ideoiden testausta tapahtuu monessa ei vaiheessa.
MiQ
Toinen vaihe on asiaan perehtyminen. Vanha sanonta sanoo että luovuudesta on 90% hikoilua ja loput innoitusta. Luovuus ei siis synny tyhjästä. Se on usein vanha ajatus jota on muokattu omaperäisellä tavalla.
Kolmas vaihe on kypsyttely. Taukojen pitäminen heikentää mielessä olevia lukkoja. Niiden aikana ihmiset saavat ideoita aivan uusista suunnista ja työhön palatessaan osaavat tarkastella asiaa ikäänkuin etäämmältä. Joidenkin tutkijoiden mukaan ihmisen alitajunta työskentelee taukojen aikana: idea kypsyy ilman tietoista ponnistelua. Kypsyttelyvaihe päättyy tällöin oivallukseen, mutta ideaa on kuitenkin aina viimeisteltävä.
Osa oivalluksista on erehdyksiä, joten usein ideat täyyy testata. Liian aikainen itsekriittisyys voi kuitenkin tukahduttaa luovuuden. Ideointivaiheessa lapsenomainen uteliaisuus tuottaa omaperäisiä oivalluksia, jotka myöhemmin käsittelyvaiheessa hiotaan aikuismaisella taidolla ja itsekritiikillä.
Malli luovan prosessin vaiheista on yksinkertaistus . Todellisuudessa vaiheet ovat usein päällekkäisiä ja sama vaihe voi toistua useita kertoja. Oivalluksia voidaan tarvita useita, ja myös ideoiden testausta tapahtuu monessa ei vaiheessa.
MiQ
Luova ympäristö ja yhteistyö
Nyt tuntuu siltä että luovuus on kadoksissa... Olisiko ympäristöllä vaikutusta? Se voi hyvinkin olla mahdollista. Koulussa luovuus ei joskus vaan lennä. Se voi johtua melusta tai siitä että opiskeltava asia ei motivoi tai monesta muusta asiasta. Mutta tällä hetkellä luovuus on kadoksissa, koska ei ole oikein varma mitä pitäisi tehdä. Ehkä tarvitsisin nyt sen henkisen opastajan...
Aivoriihi on menetelmä, jossa monet ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan ja ratkomaan asioita. Aivoriihessä hyväksytään kaikki oudoimmatkin ideat. Menetelmänä aivoriihi ei ole kuitenkaan tuottanut toteuttamiskelpoisia ideoita. Aivoriiheen kokoutuminen kuitenkin edistää luovuutta kun saa tuntemiltaan ihmisiltä virikkeitä. Tuntemattomien kanssa menetelmä ei toimi. Aivoriihestä voisi olla apua myös luovuutta edistävien ja estävien ympäristöjen tutkimisessa, kun yhdistettäisiin monen ihmisen ajatukset. Voisi syntyä mielenkiintoisia ajatuksia.
-Sanna
Aivoriihi on menetelmä, jossa monet ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan ja ratkomaan asioita. Aivoriihessä hyväksytään kaikki oudoimmatkin ideat. Menetelmänä aivoriihi ei ole kuitenkaan tuottanut toteuttamiskelpoisia ideoita. Aivoriiheen kokoutuminen kuitenkin edistää luovuutta kun saa tuntemiltaan ihmisiltä virikkeitä. Tuntemattomien kanssa menetelmä ei toimi. Aivoriihestä voisi olla apua myös luovuutta edistävien ja estävien ympäristöjen tutkimisessa, kun yhdistettäisiin monen ihmisen ajatukset. Voisi syntyä mielenkiintoisia ajatuksia.
-Sanna
luovuuden jäljillä
Eli mulle luovuudesta tulee mieleen kaikki mitä tekee sillon ku vaan vetää. Eli tekee asioita ilman suurempaa ajattelua ja improvisoi. Luovuudesta tulee myös yhtäkkiä mieleen suuret taiteilijat, hullut taiteilijat? Mitä luovuudesta sitte on kokemusta niin onhan sitä tullu nähtyä ja tehtyä monenlaista töherrystä ja töhertäjää. Arkielämässä sitä esiintyy ihan päivittäin vaikkei huomaakkaan .Harvemmin sitä tulee ajateltua. Haluamme tietää aiheesta kaiken mitä eme vielä tiedä, ollaanhan tässä tiedonjanoisia lukiolaisia. Kysymyksiä aiheesta on oikeestaan pää täynnä ku ei sitä oikeen oo tullu ajateltua.
Luovuus on okei!
Tere
Helposti luulisi, että luovuus on kuuluu lähinnä taiteilijoille ja säveltäjille, mutta se kuuluu meidän kaikkien elämään. Luovuutta tarvitaan kaikissa toimissa, jotka vähäkin vaativat soveltamista. Luovasta toiminnasta saa myös suurta mielihyvää, vaikka se ei itseä hyödyttäisi muuten. Silti luominen ei aina ole pelkkää hedonistista orgiaa, vaan myös luomisen tuska on useille kylmää todellisuutta;)
Luovuutta ei mitenkään voida mitata, koska se on mielipidekysymys. Luovuus on useimmiten kuitenkin sitä mitä yhteiskunta sillä hetkellä pitää luovana ja luovuutta on montaa eri tyyppiä. Luovuus voi olla innovatiivista, monimutkaista, yksinkertaista, järkyttävää jne...
- Lars
Helposti luulisi, että luovuus on kuuluu lähinnä taiteilijoille ja säveltäjille, mutta se kuuluu meidän kaikkien elämään. Luovuutta tarvitaan kaikissa toimissa, jotka vähäkin vaativat soveltamista. Luovasta toiminnasta saa myös suurta mielihyvää, vaikka se ei itseä hyödyttäisi muuten. Silti luominen ei aina ole pelkkää hedonistista orgiaa, vaan myös luomisen tuska on useille kylmää todellisuutta;)
Luovuutta ei mitenkään voida mitata, koska se on mielipidekysymys. Luovuus on useimmiten kuitenkin sitä mitä yhteiskunta sillä hetkellä pitää luovana ja luovuutta on montaa eri tyyppiä. Luovuus voi olla innovatiivista, monimutkaista, yksinkertaista, järkyttävää jne...
- Lars
Luova ajattelu
Nyt on tulossa pitkä teksti, mutta yritän kirjottaa vähän helpommin ymmärrettävästi ku kirjassa, ettei olis niin raskasta lukea! Mun aiheena on siis luova ajattelu.
Tutkittaessa on huomattu, että älykkyystesteissä hyvin pärjänneet ovat myös keskimääräistä luovempia ihmisiä, mutta yli 120 äo:n ei oo todettu enää lisäävän luovuutta. Tää on ihan loogista, sillä älykkyyskysymyksiin on aina jokin oikee vastaus. Luovat ihmiset taas ottaa usein vapauksia vastata kysymyksiin eivätkä vaan vastaa kysymyksiin tiettyjen kaavojen mukaan. Eli luovuus ja älykkyys ei siis liity toisiinsa suoranaisesti.
Eräs fiksu jamppa Yhdysvalloista, J. P. Guildford nimeltään, keksi tätä luovuus - älykkyys ristiriitaa varten kaks käsitettä: konvergentti ja divergentti. Konvergentti tarkottaa just sitä ajattelutapaa, että esim. älykkyystesteissä on vaan se sovinnainen ja oikea vastaus. Tämän herra Guildfordin mukaan luovat ihmiset ajattelee asioita divergenttisesti, eli ne tuottaa paljon ideoita ja eri ratkaisuja omaperäisesti.
Luovuustutkija Csikszentmihalyi, josta Päivi jo aiemmin kertoiki, totes ettei esim. sellaset nerot ku Galilei tai Darwin pursuillu ideoita, vaan ne keskitty muutaman perusidean hiomiseen. Itse asiassa monet luovat tiedemiehet osas hylätä turhat ja ylimääräset ideat nopeasti, ja keskittyä olennaiseen.
Luova ajattelu on yleensä tehtäväkohtaista. Kukaan ihminen ei oo kaikessa luova. Esimerkiksi luova arkkitehti ei välttämättä oo musiikillisesti luova. Joitain yleisiä luovan ajattelun piirteitä on kuitenki havaittavissa, tässä muutama esimerkki:
1. Ideoiden runsaus. Se tarkottaa sitä, että joillain on kyky tuottaa paljo erilaisia ideoita monipuolisesti.
2. Ajattelun rohkeus. Tätä edustavat ihmiset on rohkeita kokeilemaan uusia ideoita ja irrottautumaan kaavoista. Myös sosiaalinen rohkeus on tärkeetä, eli se että ei mieti toisten mielipiteitä vaan tuottaa ideoita ihan oman maun mukaan.
3. Ajattelun joustavuus. Tää taas tarkottaa sitä, että osaa ottaa luovuuteen apua ja ideoita jostain ihan muualta, esim. jopa näkemistään unista!
4. Omaperäisyys. Tuttu sana kaikille, mutta tässä mä tarkotan nyt sitä että on kyky huomata vaihtoehtoja, joita muut ohittaa. Luovuus ei silti oo erikoisuuden tavoittelua.
5. Kehittely, eli halu muokata idea niin kauan kunnes se toimii. Joillain ihmisillä on semmonen tapa, että ne on tosi luovia ja omaperäsesti ajattelevia, mutta ne ei kehittele ajatuksiaan loppuun asti.
6. Ongelman hahmottaminen. Se tarkottaa sitä, että on kyky nähdä olennainen. Luovan ratkaisun ei tarvi olla monimutkanen.
Toivottavasti jaksoitte lukea, aihe oli ainaki mun mielestä mielenkiintonen!
- Elina
Tutkittaessa on huomattu, että älykkyystesteissä hyvin pärjänneet ovat myös keskimääräistä luovempia ihmisiä, mutta yli 120 äo:n ei oo todettu enää lisäävän luovuutta. Tää on ihan loogista, sillä älykkyyskysymyksiin on aina jokin oikee vastaus. Luovat ihmiset taas ottaa usein vapauksia vastata kysymyksiin eivätkä vaan vastaa kysymyksiin tiettyjen kaavojen mukaan. Eli luovuus ja älykkyys ei siis liity toisiinsa suoranaisesti.
Eräs fiksu jamppa Yhdysvalloista, J. P. Guildford nimeltään, keksi tätä luovuus - älykkyys ristiriitaa varten kaks käsitettä: konvergentti ja divergentti. Konvergentti tarkottaa just sitä ajattelutapaa, että esim. älykkyystesteissä on vaan se sovinnainen ja oikea vastaus. Tämän herra Guildfordin mukaan luovat ihmiset ajattelee asioita divergenttisesti, eli ne tuottaa paljon ideoita ja eri ratkaisuja omaperäisesti.
Luovuustutkija Csikszentmihalyi, josta Päivi jo aiemmin kertoiki, totes ettei esim. sellaset nerot ku Galilei tai Darwin pursuillu ideoita, vaan ne keskitty muutaman perusidean hiomiseen. Itse asiassa monet luovat tiedemiehet osas hylätä turhat ja ylimääräset ideat nopeasti, ja keskittyä olennaiseen.
Luova ajattelu on yleensä tehtäväkohtaista. Kukaan ihminen ei oo kaikessa luova. Esimerkiksi luova arkkitehti ei välttämättä oo musiikillisesti luova. Joitain yleisiä luovan ajattelun piirteitä on kuitenki havaittavissa, tässä muutama esimerkki:
1. Ideoiden runsaus. Se tarkottaa sitä, että joillain on kyky tuottaa paljo erilaisia ideoita monipuolisesti.
2. Ajattelun rohkeus. Tätä edustavat ihmiset on rohkeita kokeilemaan uusia ideoita ja irrottautumaan kaavoista. Myös sosiaalinen rohkeus on tärkeetä, eli se että ei mieti toisten mielipiteitä vaan tuottaa ideoita ihan oman maun mukaan.
3. Ajattelun joustavuus. Tää taas tarkottaa sitä, että osaa ottaa luovuuteen apua ja ideoita jostain ihan muualta, esim. jopa näkemistään unista!
4. Omaperäisyys. Tuttu sana kaikille, mutta tässä mä tarkotan nyt sitä että on kyky huomata vaihtoehtoja, joita muut ohittaa. Luovuus ei silti oo erikoisuuden tavoittelua.
5. Kehittely, eli halu muokata idea niin kauan kunnes se toimii. Joillain ihmisillä on semmonen tapa, että ne on tosi luovia ja omaperäsesti ajattelevia, mutta ne ei kehittele ajatuksiaan loppuun asti.
6. Ongelman hahmottaminen. Se tarkottaa sitä, että on kyky nähdä olennainen. Luovan ratkaisun ei tarvi olla monimutkanen.
Toivottavasti jaksoitte lukea, aihe oli ainaki mun mielestä mielenkiintonen!
- Elina
luovuuden edistäjiä ja estäjiä
Luovuuteen vaikuttaa siis suuresti ympäristö. Monilla luovilla lahjakkuuksilla on ollut henkinen opastaja, joka on opettanut luovuutta. Luovuus ei siis yleensä synny itsestään. Työryhmä on tärkeässä osassa luovuuden edistämisessä tai estämisessä. Jos ilmapiiri on painostava ja kiireinen, ei tuloksia työssä synny yhtä hyvin kuin kannustavassa työryhmässä. Kiireessä luovuudella ei ole tarpeeksi aikaa kypsya ja siksi luovien ajatusten tilalle voi tulla mekaaninen suorittaminen. Pieni kilpailu on hyvästä: se saa luovuuden kukkimaan, mutta todella kilpailuhenkisessä yhteisössä luovuus voi mennä "lukkoon". Oikeanlainen koulutus ja älylliset virikkeet ovat omiaan lisäämään luovuutta.
-Sanna
-Sanna
Luova persoonallisuus
Ihmiset useimmiten uskovat myyttiin jonka mukaan suuret nerot ja taiteilijat ovat henkisesti tasapainottomia kärsiviä neroja, joka uhraavat kaiken taiteen ja tieteen hyväksi. Maailmassa on ollut monenlaista sorttia tiedemiehiä, jotka ovat olleet henkisesti tasapainottomia, mutta silti luovia. Huolimatta siitä, että usein kuullaan puhuttavan luovasta hulluudesta, ovat ihmiset kuitenkin luovimmillaan terveinä.
Csikszentmihalyi teki järjestelmällistä tutkimusta eri alojen huipputaiteilijoista ja tiedemiehistä. Tutkittavien persoonallisuudesta Csikszentmihalyi löysi suuria eroja. Jotkut olivat myytin mukaisesti synkkiä tai jopa tasapainottomia neroja, mutta useimmat olivat hyväntuulisia. Joukosta löytyi myös erikoisia ja tavallisia "luovia hulluja" ja "kärsiviä neroja". Mielikuvina luovasta ihmisestä tasapainoinen ja rauhallinen taiteilija ei jää mieleen yhtä helposti kuin tasapainoton taiteilija. "Luova hullu" ja "kärsivä nero" koetaan siis kiehtoviksi mielikuviksi, joihin halutaan uskoa.
-Päivi
Kysymyksiä
Yritetään nyt siis tässä piakkoin vastailla kysymyksiin luovuudesta. Kaikille jaetaan erillinen aihe luovuudesta jota lähtee tutkimaan.
Kysymykset ovat: Mitä luovuus on? Mitä tarkoitetaan luovalla ajattelulla? Mikä on luova prosessi? Millainen on luova persoonallisuus? ja Mitä ovat luovuutta edistävät ja estävät ympäristöt?
Näihin kysymyksiin aletaan nyt vastailla. Itse tutkin ympäristöjä, jotka edistävät tai estävät luovuutta.
-Sanna
Kysymykset ovat: Mitä luovuus on? Mitä tarkoitetaan luovalla ajattelulla? Mikä on luova prosessi? Millainen on luova persoonallisuus? ja Mitä ovat luovuutta edistävät ja estävät ympäristöt?
Näihin kysymyksiin aletaan nyt vastailla. Itse tutkin ympäristöjä, jotka edistävät tai estävät luovuutta.
-Sanna
tiistai 27. maaliskuuta 2012
Tajunnanvirtaa luovuudesta ;D
Luovuus on aihe jota ainakaa itse en oo aikaisemmin paljon miettiny. Oon toki miettiny sillä tasolla luovuutta, että oonko itse luova tai onko mun kaverit luovia? Itse en koe olevani kauheen luova ihminen, mutta kai kaikki jollain tasolla on luovia.
Luovuudesta eka tulee ehkä mieleen hyvät ja keksiliäät ideat taiteessa sekä yleensäkki ihmisten mielipiteissä ja valinnoissa.
Luovuudesta eka tulee ehkä mieleen hyvät ja keksiliäät ideat taiteessa sekä yleensäkki ihmisten mielipiteissä ja valinnoissa.
Luovuuteen liittyviä kokemuksia on aika hankala miettiä.. ensimmäisenä mulla tulee mieleen esimerkiksi kuvaamataidon tunnilla tehdyt työt, kun on pitäny piirtää jotain ja pää lyö tyhjää. Sillon tuntee itsensä ainakin hyvin epäluovaksi. Kai tämä blogin kirjoittaminen on aika luovaa.. itsehän saa päätttää mitä kirjottaa ja miten kirjottaa.
Mua luovuudessa kiinnostaa, että miten luovuus määritellään? Mikä tekijä tekee ihmisestä luovan? Näitä miettiessä lähden lukemaan terveystietoa.. Moikkaa ;)
-Päivi
maanantai 26. maaliskuuta 2012
Morjestaaaa!
Eli tämä on meidän psykologian kurssin työ. Me ollaan viiden hengen ryhmä Jalasjärven lukion 2. vuosikurssin opiskelijoita, ja tutkitaan aihetta luovuus.
Mä oon aina jotenki liittäny luovuuden taiteeseen, mutta kun rupesin tarkemmin miettimään, niin oikeastaan luovuus on tosi laaja käsite ja liittyy jollain tapaa melkein kaikkeen mitä me tehdään. Ilman luovuutta me oltais ku robotteja, ilman mielikuvitusta ja nimenomaan luovaa ajattelua. Luovuuden ylin ilmenemismuoto on mun mielestä just jotain taiteeseen liittyvää, esimerkiksi joku maailmankuulu maalari, mutta se voi olla myös ihan vaan normaali ihminen jolla on tosi luova ajattelutapa.
Tää koko asia on vielä vähän hämmentävä, mutta eiköhän se meille pian aukene, kun päästään tutkimaan asiaa kunnolla porukalla.
- Elina
Mä oon aina jotenki liittäny luovuuden taiteeseen, mutta kun rupesin tarkemmin miettimään, niin oikeastaan luovuus on tosi laaja käsite ja liittyy jollain tapaa melkein kaikkeen mitä me tehdään. Ilman luovuutta me oltais ku robotteja, ilman mielikuvitusta ja nimenomaan luovaa ajattelua. Luovuuden ylin ilmenemismuoto on mun mielestä just jotain taiteeseen liittyvää, esimerkiksi joku maailmankuulu maalari, mutta se voi olla myös ihan vaan normaali ihminen jolla on tosi luova ajattelutapa.
Tää koko asia on vielä vähän hämmentävä, mutta eiköhän se meille pian aukene, kun päästään tutkimaan asiaa kunnolla porukalla.
- Elina
Elikkäs aiheena luovuus. Kaikkihan me ollaan jollain tavalla luovia, ainaki se on mun käsitys. Luovuutta nyt aletaan kohta selvittelemään, kun on vaan jotain pientä käsitystä, siitä mitä luovuus yleensäkkään on. Luulisin, että luovuus on sitä, että osaa ratkaista ongelmia ja tehdä niiden pohjalta hyviä ratkaisuja. Luovuudesta tulee ensimmäisenä mieleen myös jokin taiteilija. Haluaisin tietää luovuudesta sellaisia asioita, joita tulee ehkä esille jokapäiväisessä elämässä. Asioita, joita ei ehkä pystyisi tekemään ilman luovuutta. Esim. koulussa ei pärjäisi kovin hyvin jos ei olisi yhtään luova. Luulen siis että luovuus tulee ilmi jokapäiväisessä elämässä ja ilman sitä ei pärjää, mutta miten se ilmenee. Mitä kaikkea luovuus pitää sisällään? No näihin kysymyksiin aletaan nyt etsiä ratkaisuja yhteisvoimin...
-Sanna
-Sanna
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)